VEROVUODEN VEROTUS: Oikaisuvaatimus ja muutoksenhaku veropäätökseen

01.11.2010

Vuoden 2009 verotukseen voi hakea oikaisua vuoden 2015 loppuun saakka. Kiirettä ei siten ole, joskin verottaja patistaa pikaiseen korjaukseen: verot on maksettava muutoksenhausta ja mahdollisesta virheestä huolimatta.

Ennen kynän tai kynsien teroittamissa valittajan kannattaa perehtyä veropäätökseensä. Tilisiirtolomakkeiden ohessa postitetusta verolipusta perusteluja on turha etsiä. Verottajan aivoitukset aukeavat usein vasta verottajan hallussa olevista asiakirjoista.
Omat verotiedot voi tarkistaa verotoimistossa. Mikäli veroasiakirjojen merkinnät ja muistiinpanot ovat tältäkin osin puutteellisia, perusteluja voi tivata asian käsitelleeltä verovalmistelijalta. Asiointi tai oikaisuvaatimus puolison tai muun henkilön puolesta edellyttää valtakirjaa.

Verottajan kanssa käydyt keskustelut karsivat turhia verovalituksia. Verotus kun saattaa olla oikein toimitettu, vaikkei se siltä näyttäisikään. Esimerkiksi matkakustannukset näkyvät verolipussa ilmoitettua pienempänä, koska vähennyksenä huomioidaan ainoastaan omavastuun ylittävä osuus.

Muutosta verotukseen haetaan ensi vaiheessa verotuksen toimittaneen veroviraston oikaisulautakunnalta. Vaatimus on tehtävä kirjallisesti. Siinä on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi, kotikunta sekä verovuosi, jota vaatimus koskee. Jos palautuksen haluaa maksettavaksi muulle kuin veroilmoituksessa mainitulle pankkitilille, muuttuneet tiedot tulee ilmoittaa oikaisuvaatimuksessa.

Oikaisuvaatimuksessa on tärkeintä esittää selkeästi ja yksilöidysti ne vaatimukset, joihin verovelvollinen hakee muutosta. Vaatimuksia ovat esimerkiksi: "Matkakulut on hyväksyttävä vähennyksenä oman auton mukaan" tai "oman asunnon myynnistä syntynyttä voittoa ei ole lainkaan verotettava". Alennettavaksi vaaditun veron määrää ei tarvitse merkitä tai laskea.

Vaatimuksen on perusteltava. Perusteluihin kannattaa paneutua kunnolla. Pelkkä vääryyden kokeminen tai ylimalkainen lausuma vaikkapa siitä, että "naapurinkin matkakulut hyväksyttiin vähennyksiksi", eivät riitä perusteiksi. Sen sijaan vertailu työvuorojen ja julkisten kulkuneuvojen aikataulujen välillä johtaa huomattavasti parempaan lopputulokseen.

Perusteluista käyvät myös vastaavat oikeustapaukset.

Perustelut kaipaavat rinnalleen näyttöä. Esimerkiksi työvuorojen alkamis- ja päättymisajankohdat ilmenevät parhaiten työnantajan antamasta todistuksesta. Paikallisliikenteen aikataulut kannattaa myös oheistaa vaatimukseen. Puuttuneen kuitin esittäminen muutoksenhaussa johtaa yleensä vähennyksen hyväksymiseen. Todistajien suullinen kuuleminen ei tule oikaisulautakunnassa kyseeseen. Hallinto-oikeudessakin se on varsin poikkeuksellista.

Selvä virhe oikaistaan verotoimiston toimesta. Oikaisulautakuntaan vaatimus päätyy silloin, kun sitä ei voida kaikilta osin hyväksyä verottajan pöydällä. Oikaisulautakunnan päätökseen tyytymätön voi valittaa edelleen hallinto-oikeuteen. Muutoksenhakuaika hallinto-oikeudelle on sama kuin oikaisulautakunnallekin, eli vuoden 2009 verotuksesta voi valittaa hallinto-oikeuteen vuoden 2015 loppuun saakka. Käytännössä hallinto-oikeus jää viimeiseksi muutoksenhakuasteeksi, sillä valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa. Valituslupa irtoaa vain laissa mainituilla tiukoilla perusteilla.

Oikeudenkäyntikulut voivat tulla korvatuksi vasta hallinto-oikeuksissa ja sielläkin perin harvoin. Näin ollen verovelvollisen on usein itse kärsittävä oikaisuvaatimuksen tekemisestä aiheutuneet kustannukset. 

Oikaisuvaatimuksen käsittely vie aikansa. Todennäköistä on, että ainakin jäännösveron ensimmäinen erä erääntyy ennen verottajan tai oikaisulautakunnan päätöstä. Mikäli kiistanalainen jäännösvero on niin suuri, ettei verovelvollinen pysty siitä suoriutumaan, kannattaa hänen hakea oikaisuvaatimuksen yhteydessä täytäntöönpanokieltoa ulosoton keskeyttämiseksi. Toinen ja ehkäpä toimivampi vaihtoehto on sopia verottajan kanssa jäännösveron maksuohjelmasta.