LUOVUTUSVOITTOVERO: Kuinka paljon maksan osakkeiden ja muun omaisuuden myynnistä veroa?

01.11.2010

Osakekaupan voitot kannattaa laskea erityisen huolellisesti silloin, kun on käynyt kauppaa rahastoanneissa monistuneilla ja fuusioyhtiöiden osakkeilla. Muuten veroa saattaa tulla maksaneeksi liikaa.

Myyntivoittojen verotus on periaatteessa yksinkertaista. Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa, josta maksetaan 28 prosentin vero. Veroa pitää maksaa niin osakkeiden, rahasto-osuuksien kuin kesämökin myyntivoitoista. Sen sijaan oman kodin ja koti-irtaimiston myynnit ovat pääsääntöisesti verottomia poikkeuksia.

Yksityinen henkilö voi laskea myyntivoiton kahdella tavalla: myyjä voi käyttää joko myyntihinnan ja todellisen hankintahinnan erotusta tai hankintameno-olettamaa. Todellista hankintahintaa käytettäessä luovutusvoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta alkuperäinen ostohinta sekä voiton hankkimisesta aiheutuneet menot. Osakekaupassa näitä menoja ovat pankin tai meklarin perimät välityspalkkiot.

Hankintameno-olettaman käyttäminen on vaihtoehtoinen tapa. Sen mukaan voitto voidaan laskea myös kaavamaisesti pelkän myyntihinnan ja omistusajan perusteella. Jos omaisuus on omistettu vähintään kymmenen vuoden ajan, myyjä voi vähentää myyntihinnasta hankintameno-olettaman mukaan 40 prosenttia. Veronalaiseksi voitoksi jää tällöin 60 prosenttia.

Jos omaisuutta ei ole omistettu kymmentä vuotta, hankintameno-olettama on ainoastaan 20 prosenttia myyntihinnasta. Olettamaa käytettäessä myyntihinnasta ei voi vähentää voiton hankkimisesta aiheutuneita menoja.

Veroilmoituksessa myyntivoitot ilmoitetaan erillisellä lomakkeella, jolla veronmaksaja itse ilmoittaa verottajalle myymänsä omaisuuden hankinta-ajankohdan ja hinnan.

Puutteellinen selvitys johtaa kuitenkin yleensä siihen, että verottaja käyttää automaattisesti 20 prosentin hankintameno-olettamaa, jolloin voitto saattaa määräytyä todellista suuremmaksi. Esimerkiksi 15 euron kappalehintaisia osakkeita myytäessä kadonneita kuitteja ja tositteita on syytä etsiä vaikkapa pankista, jos muistissa on, että osakkeen hankintahinta ylitti 5 euroa kappaleelta.

Verottaja käyttää luovutusvoiton laskemisessa niin sanottua first in, first out -sääntöä. Periaatetta sovelletaan tapauksissa, joissa sijoittaja on ostanut saman yhtiön arvo-osuuksia eri aikoina. Säännön mukaan ensiksi hankitut osakkeet myös myydään ensiksi, joten viimeiseen hankintaan nähden voittoa kertyy melko paljon. Mahdollista on tietysti käyttää myös hankintameno-olettamaa.

Periaatteesta voi poiketa lähinnä vain silloin, kun piensijoittajalla on käytettävissään useita arvo-osuustilejä.

Osakemäärän muutosten jälkeen luovutusvoiton laskeminen on kuitenkin mutkikasta. On varsin tavallista, että pitkään omistettujen pörssiyhtiön osakemäärissä on tapahtunut muutoksia osakkeiden pilkkomisten eli splittien, bonusosakkeiden, ilmaisantien tai fuusioiden vuoksi. Nämä osakemäärien muutokset vaikuttavat sijoittajan verotukseen vasta osakkeita myytäessä.

Splitissä osakkeiden lukumäärä muuttuu yhtiön pilkkoessa osakepääomansa aiempaa pienempiin palasiin alentamalla osakkeidensa nimellisarvoa. Esimerkiksi Nokia on toteuttanut aikoinaan useita splittejäa.

Yhtiökokous voi esimerkiksi päättää, että yhtiön osakkeen nimellisarvo alennetaan 20 eurosta 5 euroon. Tällöin osakkeenomistaja, jolla oli 100 osaketta ennen splittausta, omistaa pilkkomisen jälkeen 400 osaketta. Myyntivoittoa laskettaessa splittaus jakaa myös hankintahinnan. Jos osakkeet on ostettu 40 euron kappalehintaan ja osake on ostohetken jälkeen jaettu neljään, splittauksen jälkeiseksi osakkeiden hankintahinnaksi muodostuu 10 euroa kappaleelta. Osakkeiden pilkkomisella ei kuitenkaan ole vaikutusta hankintameno-olettaman käyttömahdollisuuteen, vaan osakkeiden hankinta-ajankohtana pidetään alkuperäisten osakkeiden ostopäivää.

Rahastoannissa yhtiön osakkeenomistaja saa uusia osakkeita ilmaiseksi. Koska tällaisesta osakkeesta ei ole maksettu mitään, on sen hankintamenokin nolla. Jos ilmaiseksi saatu osake myydään, luovutusvoittoa laskettaessa käytetään hankintameno-olettamaa.

Maksuttomia osakkeita suomalaiset sijoittajat ovat viime vuosina saaneet myös erilaisten bonusosakejärjestelyiden kautta. Esimerkiksi Soneran listautumisannissa kymmenen osaketta merkinnyt sijoittaja sai bonuksena yhden osakkeen, jos hänellä oli kyseiset arvo-osuudet vielä vuoden kuluttua annista. Tällöin yksittäisen osakkeen hankintahinta saadaan jakamalla koko kymmenen osakkeen hankintahinta yhdellätoista. Bonusosakkeen hankinta-aika on sama kuin alkuperäisten osakkeiden merkintäaika.

Kahden tai useamman yhtiön sulautuessa eli fuusioituessa tilanne muistuttaa splittausta. Esimerkiksi KOP:n ja Unitaksen yhdistyessä vuoden 1995 lopussa kolmella KOP:n osakkeella sai yhden Unitaksen osakkeen. Meritaksi muuttuneen pankin osakkeet vaihdettiin myöhemmin edelleen Nordic Baltic Holdingin osaketalletustodistuksiin vaihtosuhteella 1:1,02.

Kun kärsivällinen piensijoittaja myy sittemmin Nordeaksi muuttuneen pankin talletustodistuksia, hankintahinnan määrityksen perustana käytetään KOP:n osakkeiden ostohintaa, koska verotuksessa fuusioita ei pidetä osakkeiden luovutuksena.

HPY:n osuustodistuksen perusteella saatujen Elisan Oyj:n arvo-osuuksien myynnistä syntyneen voiton laskeminen on yksinkertaista. Yleensä kyseeseen tulee 40 prosentin hankintameno-olettaman käyttäminen, jos osuusliittymä on omistettu vähintään kymmenen vuotta. Vaihtoehtoisesti osakkeitten luovutushinnasta voidaan vähentää aikoinaan liittymästä maksettu hinta. Listaamattoman puhelinyhteisön osuustodistuksen myynti on verovapaata, koska se katsotaan luonteeltaan tavanomaiseksi koti-irtaimeksi.

Vähäisistä myyntivoitosta veroa ei tarvitse maksaa. Luonnollisen henkilön tai kuolinpesän saama omaisuuden luovutusvoitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovuonna luovutetun omaisuuden yhteenlasketut luovutushinnat ovat enintään 1 000 euroa.