YRITYSMUODON VALINTA: Osakeyhtiö vai ammatinharjoittaja?

02.02.2010

Pienyrityksissä vallitseva trendi on harjoittaa toimintaa osakeyhtiön muodossa.  Mutta onko osakeyhtiö sittenkään toimivin  muoto? Valintaan vaikuttavat monet tekijät, joista verotus nousee yhä päällimmäiseksi valintakriteeriksi.

Erityisesti toiminnan aloittamista tai uudistamista miettivä yrittäjä joutuu punnitsemaan eri yhtiömuotojen etuja ja haittoja. Yksityisliikkeen, ammatin ja henkilöyhtiön välillä merkittäviä verotuksellisia eroja ei ole. Kaikkia näitä verotetaan progressiivisen veroasteikon mukaisesti, joskin henkilöyhtiössä tulo-osuudet jaetaan suoraan yhtiömiehille verotettavaksi. Siten yhtiömiesten lukumäärä vaikuttaa veronmäärää pienentävästi.

Osakeyhtiön poikkeaa henkilöyhtiöstä. Merkittävin ero eri yhtiömuotojen välillä on osakeyhtiöiden suhteellinen verokanta, joka on tällä hetkellä 26 prosenttia. Toinen tärkeä ero on, että yksityisen elinkeinonharjoittajan ja henkilöyhtiön tulo verotetaan yrittäjältä tai yhtiömieheltä ansio- ja/tai pääomatulona riippumatta siitä, nostetaanko voittoa yrityksestä vai ei.

Osakeyhtiötä verotetaan yhtiön tuloksen perusteella, jolloin yritys maksaa voitostaan veroa 26 prosenttia. Korkeampi verokanta tulee kyseeseen vasta, kun osinko nostetaan yhtiöstä ja vain siltä osin kuin osinkoa verotetaan ansiotulona.

Osakeyhtiöön voidaan siten jättää tuloja alhaisemman verokannan alaisuuteen. Henkilöyhtiöissä tai ammatissa tätä mahdollisuutta ei ole.

Voitot sukanvarteen

Nettovarallisuuden kerryttäminen on kannattavaa kaikissa yhtiö- ja toimintamuodoissa.

Toiminimen ja henkilöyhtiön nettovarallisuuden perusteella laskettava toiminimen haltijan tulo ja yhtiömiehen verotettava tulo-osuus jaetaan ansio- ja pääomatuloihin. Pääomatulo-osuus on 20 prosenttia yrityksen nettovarallisuudesta, jonka verokanta on 28 %. Loppuosa tulosta on ansiotuloa, jota verotetaan progressiivisen veroasteikon mukaisesti.

Osakeyhtiön osingot jaetaan myös pääoma- ja ansiotuloiksi. Pääomatulo-osuus on 9 prosenttia osakeyhtiön nettovarallisuudesta. Loppuosa osingosta on osakkeenomistajan ansiotuloa. Siltä osin, kuin verovelvollisen saamien tällaisten osinkojen määrä ylittää 90 000 euroa, osingoista 70 % on pääomatuloa ja 30 % verovapaata tuloa. Samoin jos osinko ylittää em. 9 %:n vuotuisen tuoton määrän on tästä ylimenevästä osingosta 70 % ansiotuloa ja 30 % verovapaata tuloa.

Nettovarallisuutta voidaan kerryttää esimerkiksi jättämällä voitot nostamatta. Pienemmissä osakeyhtiöissä ei tavallisesti ole kovin merkittävää varallisuutta, joten pääomatulojen osuus jää melko pieneksi.

Sivuuttamisen pelko pienentynyt

Yhden osakkaan osakeyhtiöissä yrityksen toiminta liittyy läheisesti ainoan osakkaan henkilökohtaiseen työpanokseen. Tällöin on ollut vaarana, että nimensä perästä löytyvästä kirjaintunnuksesta huolimatta verottaja on sivuuttanut osakeyhtiön ja verottanut yhtiön tulon osakkaan tulona.

Toiminnan päätoimisuus ja liiketoiminnan luonne, liikevaihto sekä asiakkaiden lukumäärä ovat eräitä kriteerejä osakeyhtiön toiminnan arvostelemiseksi.

Mahdollisesta sivuutettavasta toiminnasta voisi olla esimerkkinä, jos osakeyhtiön ainoa osakas pyörittää noin 10 000-20 000 euron liikevaihtoa ja laskuttaa pääasiallisesti vain yhtä toimeksiantajaa.

Veroedut vs. byrokratia

Verotuksellisesti toimintaa kannattaa harjoittaa osakeyhtiömuodossa tämän hetkisen tuloveroasteikon nojalla vasta silloin, kun toiminnan tulos ylittää noin 35 000 euron rajan. Tällä kohdalla ansiotulojen kokonaisveroasteeksi muodostuu 26 prosenttia, mikä vastaa osakeyhtiön verokantaa.

Kysymys on progressiosta. Usean osakkaan kommandiittiyhtiöön verrattuna vastaavan osakeyhtiön pitää tehdä hyvä tulos, jotta sen verotus olisi henkilöyhtiötä edullisempi. Käytännössä kyse on matematiikasta, toisin sanoen progressiivisen verotuksen välttämisestä.

Osakeyhtiön verosuunnittelumahdollisuudet ovat kuitenkin paremmat kuin kommandiittiyhtiön. Olkoonkin, etteivät verolait tarjoa nykyään kovin suuria verosuunnittelumahdollisuuksia osakeyhtiössäkään.

Positiivisten seikkojen vastapainoksi osakeyhtiössä on huonotkin puolensa. Voiton jakaminen maksaa, mikäli nettovarallisuutta ei ole. Henkilöyhtiössä yhtiömiehet voivat suorittaa yksityisnostoja.

Myös hallinnolliset asiat sujuvat toiminimessä ja henkilöyhtiössä yksinkertaisemmin kuin osakeyhtiössä. Byrokratiaa on osakeyhtiössä enemmän.

Yhtiömuodon muuttaminen ei ole osakeyhtiössä mahdollista. Toiminimessä ja henkilöyhtiössä yhtiömuotoon voi tehdä muutoksia.

Luovutusvoiton verotuksessa on myös eri toimintamuotojen välillä eroja. Toiminimen myyntiin sovelletaan elinkeinoverolain säännöksiä, joten poistot ja muut vastaavat erät palautuvat tuloon ja verotus saattaa olla raskasta. Henkilöyhtiön osuuden luovutusvoittoon, samoin kun osakeyhtiön osakkeiden luovutukseen sovelletaan sitä vastoin tuloverolain säännöksiä.

Yhden osakkaan luopuminen osuudestaan on helpompaa osake- kuin henkilöyhtiössä. Tämä on kuitenkin enemmän yhtiöoikeudellinen kuin vero-oikeudellinen kysymys.