KUOLINPESÄN VEROTUS: Kuolinpesän kiinteistövero ja perintöverot

01.11.2010

Kuolinpesä syntyy perittävän kuollessa. Pesän osakkaita ovat kuolleen henkilön perilliset sekä yleistestamentinsaajat. Leski on kuolinpesän osakas osituksen toimittamiseen saakka. Puhekielessä kuolinpesää kutsutaan usein perikunnaksi.

Perintöverotus toimitetaan verotoimistoon toimitetun perukirjan perusteella.

Perintöverot määrätään kullekin osakkaalle erikseen. Leski maksaa perintöveroa ainoastaan silloin, kun hän saa omaisuuden testamentilla tai kun kuolleella puolisolla ei ollut omia lapsia eli rintaperillisiä.

Vuotuisessa verotuksessa kuolinpesä on erillinen laskentayksikkö edellyttäen, että kuolinpesässä on vähintään kaksi osakasta.

Pesän tulot ja menot sekä varallisuus verotetaan pelkästään kuolinpesästä. Osakkaille pesän tuloja ei jaeta. Kuolinpesän osakkuus ei siten nosta perillisen omaa palkkatulojen veroprosenttia.

Vainajan kuolinvuodelta verotus toimitetaan samoin kuin jos tämä olisi elänyt vuoden loppuun asti. Vainajan tulot ja menot ilmoitetaan joko veroilmoituksessa tai veroehdotuksessa, jonka joku kuolinpesän osakkaista allekirjoittaa.

Mikäli kuolinpesällä on tuloja vielä kuolinvuoden jälkeen, on seuraaviltakin vuosilta annettava veroilmoitus.

Ansiotuloja ansaitseva kuolinpesä kannattaa yleensä pitää jakamattomana. Pesän erillinen verottaminen on edullista ainakin sellaiselle osakkaalle, jolla on omia palkkatuloja.

Ansiotuloa kuolinpesälle voi kertyä pesän harjoittamasta elinkeinotoiminnasta sekä avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön osakkuudesta. Verotuksessa kuolinpesän elinkeinotoiminta on kuitenkin rajoitettu kuolinvuoteen ja sitä seuraaviin kolmeen verovuoteen.

Jakamattomuus ei vaikuta verotukseen, kun kuolinpesä on osakeyhtiön osakas. Tämä johtuu kuolinpesän ja sen osakkaan yhtäläisestä verokannasta.

Kuolinpesän tappiollisista kaupoista on muistettava, etteivät ne ole enää jaon jälkeen vähennyskelpoisia. Kuolinpesän osakas ei siten voi vähentää pesän tappiollista osakekauppaa voitosta, joka hänelle on syntynyt jaossa saadun perintömökin myynnistä.

Pitkään jakamattomana pidettävä kuolinpesä voi sopia kuolinpesän hallinnosta kirjallisesti. Kirjanpitoa ei välttämättä tarvitse pitää, mutta pesän maksuliikenne olisi hyvä hoitaa kuolinpesän tililtä. Tiliotteet ja tositteet on hyvä säilyttää erimielisyyksien varalle.

Mikäli kuolinpesä on vuosikymmeniä jakamatta, osakkaiden ja pesän rahat saattavat mennä sekaisin. Lisäksi voi käydä niin, että joku osakkaista kuolee. Näin kuolinpesä saattaa olla osakkaana toisessa kuolinpesässä.

Kiinteistöveroa kuolinpesä maksaa rakennuksista ja tonttimaasta. Pellosta tai metsästä veroa ei kanneta.

Perinnönjaosta huolimatta jakovuoden kiinteistöveron maksaa kuolinpesä, sillä kiinteistön verotus tapahtuu vuoden ensimmäisen päivän omistustilanteen perusteella.

Asuinkiinteistön osalta verosta vastaa yksin leski, mikäli hänellä on hallintaoikeus kiinteistöön.